Ruumis 19

(Tällä kertaa piti lainata kuva Kariston facebookista, 
koska palautin jo kirjan että joku muu pääsee sen lukemaan.)

Tämä kirja on täysosuma. 

Ensinnäkin: nauroin lämpimästi jo ensimmäisen sivun kääntämisen jälkeen kohdassa jossa kuvailtiin auto-onnettomuutta.  Bravo! 

Toiseksi:  Päähenkilö on aivan ihanan symppis.  Hänestä  kiinnostuu aidosti ja hänen puolestaan joutuu jännittämään. Älykkäällä Patrickilla kun on se aspergerin oireyhtymä niin  kaikenlaista hankaluutta on tietenkin edessä  rationaalisen ajattelun mennessä ristiin sen kanssa, miten ihmiset normaalisti asioita hoitavat. Murhiakin tapahtuu niin että niistä ei haluta edes tietää!

Kolmanneksi: Kaikki muutkin henkilöt.  Aivan jokaisesta tulee joku.  Kukaan ei tunnu tarpeettomalta ja kaikista muodostuu lukijalle mielipide.  Patrickin äiti, opiskelukaverit, kämppikset, koomaosaston sairaanhoitajat, heillä kaikilla on oma tarinansa, mutta kokonaisuus pysyy kuitenkin napakasti kasassa. Bauer itse muuten sivuillaan sanoo osuvasti näin: I write crime, but really I just write people.

Neljänneksi: Tarina! Koska tarina on kuitenkin se, mikä kirjan tekee.  Olen kiitellyt tätä kaikkien kolmen aiemmankin Bauerin luettuani: tämä nainen osaa kertoa. Patrickin isä on kuollut auton yliajamana vuosia aiemmin, ja nyt nuori mies lähtee opiskelemaan anatomiaa ymmärtääkseen kuolemisen.  Dissektiosalin pöydällä lepäävä ruumis numero 19 kuitenkin aiheuttaa vain lisää kysymyksiä.   .... Ja sen enempää en haluakaan juonesta kertoa.  

Viidenneksi: En muuttaisi tästä mitän.  Ihan totta, mulla ei ole yhtään moitteen sanaa.  Ruumis 19 on yksinkertaisesti täysosuma lajissaan,   ja jätti  kaipaamaan lisää.   Kirjana, sarjana, elokuvana, ihan missä muodossa tahansa. Minä luen ja katson ja fanitan. 

Kääntäkääpääs se seuraava Baueri pikapikaa!

Kommentit

  1. Mun pitäis varmaan kokeilla Baueria joskus.
    Tai tyrkyttää tuolle miehelle, kun se ei oikein tunnu lämpiävän sille Pendergastillekaan.
    Mitä luulet, kummista mä tykkäisin varmemmin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämä 19 on sillä tavalla hiukan samankaltainen Pendergastien kanssa, että päähenkilö on erikoinen. Tosin siinä missä Pendergast on eksentrinen hahmo, tämä Patrick on hyvin sympaattinen sosiaalisine töksähtelevyyksineen. Tykkäsin niin paljon etten ymmärrä miten kukaan tästä ei tykkäisi :D Viihdyttävä. Ja hyvät kertojakulmat jajaja...

      Myös se ensimmäinen Pendergast kannattaa lukea. (Neljättä en enää saanut luettua, se jotenkin lässähti heti alkuun- tai oikeastaan kolmannen kirjan loppuun).

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit